sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Työ 1, 6.2.2015

Kuvaamataidon ensimmäinen lukiokurssi on nyt niinsanotusti korkattu. Ensimmäisen tunnin aiheena oli zentangle. Sellainen piirros jossa luodaa jotain abstraktia tai ei-niin-abstraktia (miten kukakin haluaa itse tehdä, aivan kuin elämässäkin) ensin piirtämällä ääriviivat, ja sitten täyttämällä ne erilaisilla pikkutarkoilla kuvioilla.
          Työ oli itselleni hyvin mieluisa, työvälineiden ollessa ensin lyijykynä suunnittelua varten, ja myöhemmin tussi itse työn lopulliseen konkretisointiin paperille. Minulle, joka yleensä pilaa tönsä väreillä (mikäli niitä joutuu käyttämään)ja siitä johtuen välttää ehdottomasti kaikenlaisia kirjavuuksia, työ oli selvästi erikoinen, sillä koin suurta halua täyttää kuviot erilaisilla väreillä! Syytän huonoa ilmastointia koska aivoni eivät selvästikään saaneet tarpeeksi happea. (Heheh)
          Zentangleeni valitsin aiheeksi rumpusetin, joka on ollut minulle viimeisen vajaa kolmen vuoden ajan tärkein asia elämässäni (toki tyttöystäväni Malla on viimeaikoina kiilannut niukkaan johtoon mutta löydän onnekseni aikaa molemmille hellyydenosoitusteni kohteille). Työni aloittaessani ulkona oli paras mahdollinen keli noin 5°C pakkasta ja mukava viima puhaltamaan irtolunta kasvoilleni. Olin kaikin puolin positiivinen, ja sainkin taiteilurutiinin nopeasti päälle. Hahmottelin nopeasti setin ääriviivat paperille ja konseptit osaan kuvioista. Työn toteutuksen aloitin itse rumpusetin ääriviivoista, sitten kuvioin rumpusetin sisäosat, ja siirryin setistä lähteviin viivasuoriin säteisiin (jotka myöhemmin totesin kuvaamaan yksittäisiä rummuista lähteviä ääniä), ja sitten kuvioin yli jäävän tilan kuplilla ja "virtaavaa vettä" esittävillä satunnaisilla viivoilla (rummuissani on hyvin pehmeät soundit  ja kun niitä asettaa taidokkaasti yhteen voisi sen todeta äänten virraksi (tämänkin totesin vasta jälkeenpäin. Olit oikeassa että alitajuisesti se siihen syntyi niin nopeaa! Hups sulkulause sulkulauseessa, ja takaisin asiaan!)), sekä ruudukolla joka esittää sitä järjestystä ja/tai tahtia joka soittaessa on aina läsnä. Kuviot itsessäänhän eivät ole mitenkään järjestelmällisesti tai huolella tehtyjä mutta kokomus antaa sellaisen vaikutelman, kuvaa aika hyvin minua ja kaikkia tekemisiäni, heh.
          En ole tyytyväinen työni toteutukseen (sanojesi mukaan minussa on perfektionistin vikaa!) vaikkakin konsepti oli hyvä ja ajatusta oli hyvin koko ajan matkassa. Ehkäpä yritän joskus uudelleen paremmalla menestyksellä...

- SS

P.S.
Musiikin ollessa tärkein yksittäinen osa elämääni...

Työtä tehdessä kuunneltiin:
Rush - Grand designs
Tiisu - Elämältä turpiin sain

Blogiin kirjoittaessa kuunneltiin
Absoluuttinen nollapiste - eräät tulevat juosten
Wöyh! - Ikkillyk
Rush - Hope

1 kommentti:

  1. Blogisi on nautittavaa luettavaa, pienellä ripauksella huumoria maustettuna:) Tyttöystäväsi ei ehkä pitäisi toteamuksesta "Malla kiilaa niukasti kärkeen" eli jääköön se meidän keskeiseksi:):)
    Kirjoitat kiinnostavasti työn lähtökohdista ja vaiheista ja edelleen olen sitä mieltä, että lopputulos tässä työssä on silmää hivelevän hieno! Ulkopuoliselle mahdolliset pienet virheet työssäsi eivät erotu, kysy vaikka Mallalta:)
    TOivottavasti sait viimeisessä työssä uskoa itseesi myös värien käyttäjänä: väriharmonia-teoksestasi tuli myös komea kokonaisuus: vastavärit suorastaan "sykkivät" työssäsi!
    Hieno alku kurssille nämä kolme ensimmäistä työtä, jatka samaan malliin:)

    VastaaPoista